80 HUIKEAA VUOTTA - KOHTI UUSIA KOHTAAMISIA

Olympiastadion, ihmisten kokoisten ja ihmistä suurempien kohtaamisten tapahtumapaikka, viettää juhlavuotta uudistuvin ilmein.

Maailman kauneimmaksi mainitun stadionin rakentaminen käynnistyi, kun Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin funktionalistista tyylisuuntaa edustanut ehdotus voitti asian tiimoilta järjestetyn arkkitehtikilpailun. Työt kuuden vuoden päässä häämöttäneitä olympialaisia silmälläpitäen aloitettiin talvipakkasilla, helmikuussa 1934. Valmista tuli neljä vuotta myöhemmin. Helsingin Olympiastadion, pääkaupungin maamerkki, vihittiin käyttöönsä vuonna kesäkuussa 1938.

Vuoden 1940 olympialaiset jäivät sodan takia pitämättä, joten urheilun suurta juhlaa päästiin Helsingissä viettämään vasta vuonna 1952. Koko kansakunta eli tuolloin kuin hurmioituneena urheilevan maailman keskiössä. Stadika, jos mikä, oli ylpeyden aihe ja suomalaisuuden symboli.

80-vuotis juhlapäivän kynnyksellä Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen kiteyttää ajan kulun toteamalla, että Olympiastadionin historiaan liittyvä ihmisten välinen yhteenkuuluvuus yhdistää vanhaa ja uutta Olympiastadionia: "Nyt rakennus uudistuu, mutta keskeiset arvot säilyvät. Olympiastadion on jatkossakin sekä ihmisten kokoisten että ihmistä suurempien kohtaamisten tapahtumapaikka."

Kerroksellisuus kuroo aikakaudet kokonaisuudeksi

 ”Ihmisen on hyvä olla ympäristössä, jossa on vahva välittämisen tuntu.” Perusparannushankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastanneen K2S-arkkitehdit Oy:n Kimmo Lintulan lausahdus on paljon puhuva: stadionin urheilupaikat elävät yhä toiminnoissa, mihin ne aikoinaan suunniteltiin.

”Menit stadionilla minne tahansa, tuntuu, että joku on välittänyt, ottanut sinut huomioon”, Lintula sanoo ja myöntää monen muun perusparannuksessa mukana olevan tavoin tuntevansa nöyrää ylpeyttä: on kunnia olla osa poikkeuksellista ja kansainvälisesti merkittävää hanketta.

Lintula näkee Stadionin arkkitehtuurissa vuosikymmenten aikana hienosti rakentuneen kerroksellisuuden, joka muodostaa yhtenäisen ja tyylikkään kokonaisuuden. Arkisesti ajatellen voisi sanoa, että Helsingin Olympiastadion on nähnyt monta myllerrystä, mutta kestänyt voittajana ajan ja paikan haasteet.

Stadion on muistojen mekka

”Oli kuin lottovoitto päästä Stadikalle töihin”, Pekka Hurme, stadin kundi, sanoo. Äänessä kuultaa yhä into ja kiintymys, vaikka muutama eläkevuosi on jo elettynä vauhdikkaan työuran jälkeen. Olympiastadionilla vierähti, jonkin sortin yleismiehenä 27 vuotta”,  markkinointipäällikkönä viimeiset vuodet työskennellyt Hurme sanoo.

Stadika on Hurmeelle paitsi työpaikka, myös merkityksellisten muistojen mekka. Oli pikkupojalle pyhäpäivä, hän muistaa, kun tie isän käsipuolessa vei elämän ensimmäiseen jalkapallomaaotteluun. ”Vaikka Unkari peittosi Suomen 9-1, sydän on siitä matsista lähtien sykkinyt fudikselle. En koskaan unohda tunnelmaa, joka täytti tuolloin valtaisalta tuntuneen stadionin.”

Työvuosien aikana, kun Stadionista tuli Hurmeelle melkein kuin toinen koti, hän oppi katsomaan suomalaista sielunmaisemaa ja tulkitsemaan kansan joskus äärilaitaan läikkyviä tunteita.

”Tehtäviini kuului valmistella väen sisääntulot ja poistumiset. Oli valvottava, että stadionin rakenteet eivät vaurioidu eikä nurmikko tallaannu pilalle”, hän sanoo ja antaa kävijöille käytöksestä melkein kiitettävän. 

Megakonsertit muuttivat Stadikan luonteen

Stadion on alun alkaen tehty urheilun tarpeisiin, mutta vuosiin mahtuu paljon muutakin. Hurme kertoo, kuinka 1990-luvun taitteessa mallia ryhdyttiin ottamaan maailmalta; Olympiastadionit houkuttelivat väkeä megakonsertteihin, joissa loistivat ajan nimekkäimmät maailmantähdet.

”Yhdessä musiikkipromoottori Antti Einiön kanssa päätimme, että Suomi ja Helsinki eivät jää jälkeen muista”, hän sanoo ja luettelee hämmästyttävän joukon evergreen-listojen kuolemattomia nimiä: Dire Straits, Rolling Stones, Elton John, Michael Jackson, Bruce Springsteen, Tina Turner… ”Megakonsertit muuttivat Stadikan luonteen.  Se tuli tutuksi myös heille, joita urheilu ei kiinnostanut”, Hurme sanoo ja myöntää, että on ollut etuoikeus työn tiimoilta tavata suuri joukko viihde- ja, totta kai, myös urheilumaailman tähtiä. Monet heistä ovat jääneet mieleen myös suurina ja valovoimaisina persoonallisuuksina. ”Kun olet riittävän kuuluisa, ei ole tarpeen diivailla ja pullistella.”

Kohti uutta aikaa

Uusi Olympiastadion on elävä kohtaamispaikka: 360 päivää vuodessa auki olevalla Olympiastadionilla järjestetään joka vuosi lukuisia tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa yli miljoona ihmistä kohtaa toisensa. Olympiastadionin monipuoliset palvelut kutsuvat yrityksiä, pääkaupunkiseutulaisia sekä turisteja sopimaan kohtaamisia stadionille.

"Uudistettu Olympiastadion on pienten ja isojen tapahtumien sekä arjen kohtaamisten luotettava yhteistyökumppani", toteaa Olympiastadionin markkinointijohtaja Marju Paju. 

Stadionilla samoista aiheista syttyvät ja hurmioituvat voivat kokoontua yhteen, kokea suuria tunteita ja luoda muistoja. Tapahtumissa ja kohtaamisissa elää myös yhteiskunnallinen muutos. Ilon ja ihmisyyden areenana Olympiastadionin toiminnan tavoitteena on vahvistaa myös ihmisten välistä ymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta.