STADION VALMISTUI NÄYTELMILLE, JOITA EI KOSKAAN ESITETTY
Vuonna 1938 valmistumisensa jälkeen Olympiastadion on toiminut näyttämönä niin urheilutapahtumille, konserteille kuin muillekin spektaakkeleille. Kaikkea suunniteltua ei kuitenkaan olla stadionilla asti nähty, tunnetuimpana esittämättä jääneenä näytelmänä vuoden 1940 olympiakisat.
9. syyskuuta 1938 Helsinki nimettiin vuoden 1940 olympiakaupungiksi, ja stadionin laajennustyöt aloitettiin marraskuussa. Alkuperäisen stadionin katsomokapasiteetti oli 26 000 ja olympialaisia varten katsomot laajennettiin 62 000 katsojalle. Koko Suomen kansa eli olympiahuumassa, ja stadionin tiloissa järjestettiin jo tapahtumia Kalevan kisoista Suomi-Italia -jalkapallo-otteluun. Talvisota sulki stadionin ovet ja keskeytti rakennustyöt vuosien 1939 ja -40 vaihteessa. Sodan aikana stadion toimi osittain sotilaskotina, ja talvisodan ratkettua rakennustöiden kuumeinen viimeistely jatkui.
Vuoden 1940 huhtikuussa olympiakisojen järjestelytoimikunta kuitenkin vetäytyi kisaisännyydestä maailmassa vallinneen epäjärjestyksen takia. Myös vuoden 1943 työläisolympialaiset peruttiin, ja stadion hiljeni odottamaan maailmanrauhaa.
Olympiastadion selvisi toisesta maailmansodasta, ja vuonna 1947 Kansainvälinen Olympiakomitea myönsi vuoden 1952 kisat Helsingille. Tukholmassa järjestetyssä istunnossa isäntäehdokkaina olivat Helsingin lisäksi Los Angeles, Minneapolis sekä Amsterdam. Vuonna 1948 yli kymmenvuotiaalla stadionilla alkoi mittava peruskorjaustyö, jossa esimerkiksi katsomoihin rakennettiin paikat yhteensä yli 70 000 katsojalle.
19.7.1952 koettiin vihdoin se, jonka odotettiin tapahtuvaksi jo yli kymmenen vuotta sitten.
Lähteet: Helge Nygrén (1978), Helsingin Olympiastadion. Helge Nygrén (1988), Suuri Areena. Raimo Railo (1994), Helsingin Olympiastadion – legenda eläköön.
