SUOMALAISTEN STADION
Olympiastadion on yksi suomalaisuuden vertauskuvista
Stadion on monumentti sekä henkisesti että rakennuksena. Se on silti inhimillisen kokoinen suurtapahtumien näyttämö. Stadion on myös koko historiansa ajan ollut kansallisen yhtenäisyyden vertauskuva. Stadion on myös yksi pääkaupungin maamerkeistä.
Olympiastadionin purkaminen oli vähintään koepallona ilmassa 2000-luvun alussa. Uuden ajan urheilurakennukseen ei olisi kuitenkaan voinut siirtää olympiastadionin henkeä ja kansakunnan yhteisiin muistoihin liittyviä tunteita, joista vahvimmat liittyvät vuoden 1952 kesäolympiakisoihin. Olympiaisäntänä 35-vuotias Suomi saattoi esiintyä ensimmäisen kerran idän ja lännen sillanrakentajana. Maailmassa ei olisi ollut 1952 kovin monta muuta kaupunkia, joissa kisojen järjestäminen olisi onnistunut yhtä hyvin kuin Helsingissä.
Stadion sijaitsee lähes kaupungin keskustassa ja on helposti saavutettavissa. Se on kasvanut osaksi kaupunkikuvaa. Tukholman ja Berliinin ohella Helsingin stadion on maailman helpoimmin lähestyttävä olympianäyttämö. Toimivia olympiastadioneita on ylipäätään maailmassa vain muutamia – parhaita esimerkkejä ovat Tukholma, München, Rooma, Los Angeles ja Berliini.
Koko kansan Stadion
Olympiastadion on kasvanut osaksi suomalaisuutta kaikkein vahvimmin suurkilpailuiden ja penkkiurheilun ansiosta. Stadionille on lähdetty myös seuraamaan suurkilpailuita ja maaotteluja. Stadion on aina ollut myös matkailukohde. Stadionilla vierailu on ollut osa luokkaretkiä ja perheiden Helsingin-matkoja.
Stadion on muuttunut ylevästä urheilupyhätöstä ja juhlapaikasta arkisemmaksi kokoontumisareenaksi, mikä heijastaa yhteiskunnassa tapahtunutta muutosta. Juhlia ovat viettäneet liikuntajärjestöjen lisäksi muun muassa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK), Maataloustuottajien Keskusliitto, Karjalan Liitto, Suomen Kommunistinen Puolue, Keskustapuolue ja partiolaiset. Arvokkaiden järjestöjuhlien sijalle tulivat 1990-luvulla pop- ja rock-artistit. Helsingin stadionilla on vuosien mittaan nähty muun muassa Bruce Springsteen, Cheek, Jari Sillanpää, Madonna, Michael Jackson, The Rolling Stones ja U2.
Stadion on myös toiminut liikuntakulttuurin muistina. Urheilumuseo on sijannut stadionilla vuodesta 1943 lähtien ja yleisölle se avattiin 1945. Samoissa tiloissa ovat palvelleet Urheilukirjasto ja -arkisto.
Jo stadionin rakennusvaiheissa puhuttiin koko kansan stadionista. Määritelmä ei ole haalistunut, vana pikemminkin vahvistunut yhteisten kokemusten kautta. Stadion on suomalaisten yhteinen kokoontumispaikka ja yksi suomalaisuuden vertauskuvista.
Jouko Kokkonen
FT, toimituspäällikkö
