URHEILUMUSEO PALAA UUDISTUNEENA OLYMPIASTADIONILLE
Olympiastadionin siipirakennuksessa sijaitseva Urheilumuseo avataan yleisölle jälleen elokuussa liki viiden vuoden tauon jälkeen täysin uudistuneena. Uuden pysyvän näyttelyn ytimessä ovat tunteet ja urheilun monet merkitykset suomalaisille 1800-luvun lopulta tähän päivään. Esineet ja runsaat audiovisuaaliset sisällöt johdattelevat kävijän niin urheilun juhlahetkien kuin pettymystenkin äärelle.
Urheilumuseon väistötiloissa Pitäjänmäellä odotetaan malttamattomina muuttoa takaisin Olympiastadionille. Museo palaa stadionin läntisen sivustan siipirakennukseen, jossa se on toiminut vuodesta 1943 asti. Stadionin perusparannuksen myötä museon näyttelyt uudistuvat täysin ja ne saavat hieman aiempaa suuremmat tilat, joten käsikirjoitettavaa ja suunniteltavaa on paljon. Näyttelyä valmistellaankin koko henkilökunnan voimin.
Pysyvä näyttely tarjoaa suuria tunteita ja uusia näkökulmia suomalaiseen urheiluun.
Urheilun tunteet
Museon uusi pysyvä näyttely poikkeaa edeltäjistään näkökulmillaan. Nyt suuressa roolissa ovat tunteet – kuten urheilussa yleensäkin. Urheilun herättämiin tunteisiin voi kurkistaa vaikkapa pukuhuoneeksi rakennetun näyttelyosion yllätyksellisissä pukukaapeissa, joista löytyy niin tuskaa ja pettymystä kuin yhteisöllisyyttä ja voitonriemuakin. Pukuhuoneen valokuvat ja esineistö muistuttavat siitä, millaista urheilemaan lähtö on ollut eri aikakausina. Lisäksi kävijä voi fiilistellä pukuhuonetunnelmaa pukemalla päällensä pelipaidan, ja uskaliaimmat voivat myös kokeilla pukuhuoneen suihkua.
Uudistetun Urheilumuseon keskeisimpiä teemoja on Helsingin olympialaiset 1952. Merkittävimmästä Suomessa koskaan järjestetystä urheilutapahtumasta kertovan tarinan tähtiä ovat kisojen soihtuviestiä kuljettaneet suomalaiset, olympiatulen stadionilla sytyttänyt Paavo Nurmi sekä tietenkin myös urheilijat ja kisayleisö. Kisojen huippuhetket kävijä voi kokea olympiakisojen henkeen toteutetussa videoteatterissa stadionin penkeillä istuen.
Sankarit esillä
Myös monet suomalaiset urheilusankarit suurjuoksijoista mestarikeihäänheittäjiin ja Mikä Häkkisestä jääkiekkoleijoniin tulevat näyttelyssä tutuiksi. Yksittäisten urheilijoiden lisäksi näyttelyssä käsitellään urheilusankaruuden olemusta: se ei synny pelkästään voitoista, vaan unohtumaton urheiluteko vaatii syntyäkseen usein myös draamaa. Sitä tarjoileekin tilaa hallitseva 12-metrinen videotaiteilija Janne Aholan toteuttama videoteos, joka yhdistelee liikkuvaa kuvaa, animointeja ja muita sisältöjä.”
Suomalaisille tärkeä talviurheilu on saanut näyttelyyn kokonaan oman osastonsa, joka johdattelee kävijän lumella ja jäällä harrastettavien urheilulajien pariin. Näyttelyosaston valaistus ja äänimaailma luovat illuusion museoidusta talvesta. Talviurheilun maailmaan voi eläytyä myös istahtamalla Suomen ensimmäiseen tuolihissiin. Osaston tähtiurheilija on itseoikeutetusti Matti Nykänen, ja esillä ovat muun Nykäsen mitalikokoelma ja hyppyvarusteita. Suomalaisen talviurheilun monipuolisuudesta kertoo suurkuvanäytöllä pyörivä vauhdikas videokooste. Katse suunnataan myös talvilajien tulevaisuuteen: kuinka niiden käy ilmastonmuutoksen myötä?
Nykyilmiöt näyttelyssä
Talvilajien tulevaisuuden lisäksi näyttely ottaa kantaa myös muihin nykyilmiöihin. Urheilumuseossa kävijä kohtaa perinteisten lajien lisäksi myös urheilumuotoja, joissa kamppaillaan luonnon muovaamissa ympäristöissä ja suorituspaikoilla, joita ei ole rakennettu urheilua varten. Elämyksellinen lajikirjo kattaa maailman korkeimpien vuorien huiputtamisen, lentokoneesta pudottautumisen sekä koskien ja kaiteiden kesyttämisen. Ensimmäistä kertaa urheilun määritelmä on venytetty kattamaan myös digitaalisessa maailmassa tapahtuvan elektronisen urheilun. Elämyksiä tarjotaan kävijällekin, sillä näyttelyosastolla pääsee kokeilemaa boulder-seinällä kiipeilyä, BMX-pyörällä ja surffilaudalla tasapainoilua sekä e-urheilua.
Entiseen kirjastosaliin on saneerattu tilat vaihtuville näyttelyille. Ensimmäisen vaihtuvan näyttelyn aihe on Olympiastadion, ja se avautuu samaan aikaan pysyvän näyttelyn kanssa. Näyttelyssä keskeisessä osassa ovat muistot ja yksittäisten ihmisten tarinat sekä stadion monipuolisena tekemisen ja kokemisen paikkana.
Urheilumuseon muut palvelut jatkavat tuttuun tapaan siipirakennuksessa. Kirjasto ja tutkijapalvelu palvelevat jatkossa pohjakerroksen entisissä arkistomakasiineissa.
Tietoa museon avajaisista ja syksyn tapahtumista julkaistaan myöhemmin Urheilumuseon verkkosivuilta (urheilumuseo.fi) ja sosiaalisen median kanavillamme.
